Tekijä: Draamakouluttaja Leena Ylimäki

  • USKONTO / ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

    SILMINNÄKIJÄN HAASTATTELU

    Esitetään opiskeltavaan aiheeseen liittyviä erilaisia haastattelutilanteita. Valitaan yksi toimittajaksi ja toinen tai useampi henkilö silminnäkijöiksi, jotka olivat paikalla näkemässä ja kokemassa, mitä tapahtui.

    Silminnäkijöitä esittävät oppilaat eläytyvät käsiteltävään aiheeseen ja kuvittelevat olleensa kyseisessä tapahtumassa läsnä. Haastateltavat voivat kertoa tilanteista ja tunnelmista tapahtumapaikalla.

    Haastattelija voi kysyä myös, mitä ajatuksia tapahtuma herätti paikalla olleissa, mitä tapahtui, kun tilanne oli ohi, miten tilanne vaikutti silminnäkijöiden elämään jne.

    HUHU

    Muodostetaan pieniä ryhmiä tai parit. Jokainen ryhmä keksii opiskeltavasta aiheesta erilaisia huhupuheita eli juoruja ja ajatuksia, joita olisi voinut kuulla kyseisen tapahtuman, tilanteen tai ilmiön aikana. Huhut voivat olla asiaan liittyviä ihmettelyjä, kysymyksiä, liioitteluja, vähättelyjä, epäilyjä tai uskomuksia.

    Kuunnellaan jokaisen ryhmän keksimät huhut. Huhut voi myös esittää lyhyesti eläytyen roolihenkilöiksi. Voidaan tehdä myös väittely, jossa huhupuhujia vastassa on asiantuntija, joka pyrkii perustellen kumoamaan kaikki väärät huhut.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä. Oliko juoruissa jotain todenperäistä? Mistä syystä huhut olivat lähteneet liikkeelle? Miten huhut saataisiin kumottua? Kerrataan lopuksi, miten asiat oikeasti ovat.

    REKONSTRUKTIO

    Rakennetaan koko ryhmänä käytössä olevaan tilaan jokin opiskeltavaan aiheeseen liittyvä tapahtuma tai tilanne, jossa jokaisella on oma rooli. Roolit jaetaan, valitaan itse tai arvotaan.

    Eläydytään muutaman minuutin ajan rooliin ja tilanteeseen herättäen valittu tapahtuma näin uudestaan eloon. Ennen eläytymistä sovitaan, mistä opettajan antamasta merkistä toiminta lopetetaan.

    Eläytymistä ennen voidaan sopia erilaisia paikkoja, esimerkiksi missä on tori, satama tai metsä. Sovittuja paikkoja voi myös rakentaa tuoleista tai pöydistä. Lopuksi poistetaan roolit esimerkiksi ravistelemalla käsiä ja jalkoja. Opettaja kysyy jokaiselta: ”Kuka sinä olet?”, johon vastataan omalla nimellä.

    Rekonstruktion jälkeen keskustellaan yhdessä. Miltä eläytyminen tuntui? Mitä tapahtui, millaisia toimia roolihenkilöillä oli, mitä huomattiin tapahtuvan?

    KELAUSNAPPI

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin tapahtuma. Kerrataan yhdessä, mitä tilanteessa tapahtuu, missä paikassa ollaan ja ketä henkilöitä tai mitä asioita tilanteessa on läsnä. Valitaan esittämään tulevat oppilaat.

    Esiintyjät esittävät lyhyesti muulle ryhmälle valitun tilanteen niin kuin se oikeasti tapahtui. Noin puoli minuuttia on hyvä pituus esitykselle.

    Yleisöllä on kuvitteellinen kaukosäädin, jolla he voivat kelata tilannetta eteen- tai taaksepäin. Yleisö voi sanoa esimerkiksi: ”kaksi viikkoa aiemmin / juuri ennen tapahtunutta / seuraavana päivänä / vuoden päästä”, jolloin esiintyjät esittävät uuden tilanteen samoilla roolihenkilöillä. Esitykset improvisoidaan.

    Pohditaan yhdessä, mitkä asiat muuttuivat tapahtuman jälkeen tai mistä ei tiedetty vielä ennen varsinaista tapahtumaa.

    TARINA LAUSE LAUSEELTA

    Muodostetaan opiskeltavaan aiheeseen liittyen omin sanoin tarina. Jokainen sanoo vuorollaan vain yhden lauseen tai virkkeen jatkaen tarinaa sopivalla tavalla siitä, mitä edellinen sanoi ja mitä aiemmin on kerrottu.

    Opettaja voi antaa tarinalle ensin otsikon, alkulauseen tai yhden tai useamman sanan, jotka tulee tarinassa esiintyä.

    Tarinankertomista voi helpottaa, jos istutaan piirissä ja tarinan mukana eteenpäin kulkee kertojalta toiselle esimerkiksi hernepussi.

    Tarina yritetään tuoda päätökseen, kun kaikki ovat vuorollaan saaneet osallistua tarinaan kerran. Jos tarina jää kesken, tarinan lopetus voidaan keksiä yhdessä.

    ROOLIHENKILÖT

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta yksi tai useampi henkilö. Mietitään yhdessä, mitä henkilöstä tiedetään jo valmiiksi. Tämän jälkeen keksitään lisää asioita, jotka voisivat liittyä valittuun henkilöön ennakkotietojen perusteella. Henkilölle voidaan miettiä myös sopivia ajatuksia ja vuorosanoja.

    Jos harjoitus toteutetaan pienemmissä ryhmissä, jokainen ryhmä esittelee oman henkilönsä ja häneen liittyvät asiat muille.

    Roolihenkilö voidaan myös piirtää paperille tai hänestä voidaan etsiä sopiva kuva kirjasta tai lehdestä. Joku ryhmästä voi myös eläytyä roolihenkilöksi hyödyntäen rekvisiittaa.

    TYHJÄ TUOLI

    Asetutaan piiriin tai puoliympyrään ja laitetaan lattian keskelle tyhjä tuoli. Sovitaan kuka opiskeltavaan aiheeseen liittyvä henkilö kuvitteellisesti istuu tuolilla. Tuolille voi asettaa henkilöön liittyvän tavaran roolimerkiksi.

    Esitetään kuvitellulle hahmolle erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään käsiteltävän aiheen tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset kyseisen henkilön näkökulmasta. Kuka tahansa piirissä olijoista voi esittää kysymyksen ja siihen voi vastata kuka tahansa. Jatketaan kysymysten ja vastausten tekoa niin kauan, että ollaan saatu riittävästi tietoa. Pyrkikää tekemään tarkkoja kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä, mitä saatiin selville.

    Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että joku istuu roolihenkilönä tuolille vastailemaan muiden kysymyksiin roolihenkilön näkökulmasta.

    PATSASPUISTO

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.

    Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.

    Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.

    KÄÄNTEINEN TARINA

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.

    Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.

    Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.

    MERKITTÄVÄ KOHTAUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.

    Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.

    Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.

     


    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     


     

  • Hassuttelua ja ryhmähenkeä

    Tälle sivulle on koottu erilaisia draamaleikkejä, jotka sopivat esimerkiksi leirikouluihin, ilmaisutaidon tunneille, erilaisiin teemapäiviin, luokkaretkille, välitunneille tai muihin vastaaviin tilanteisiin. Draamaleikkien tarkoituksena on hassutella mielikuvituksella ja monipuolisella ilmaisulla, luoda ryhmähenkeä ja rohkaista yhteiseen leikkiin.

    Opettajalla tai draamaleikin ohjaajalla on tärkeä tehtävä osallistua myös itse leikkiin ja näyttää mallia, kuinka hassuttelu tapahtuu. Kun oppilaat huomaavat, että myös aikuinen tekee leikissä virheitä ja näyttää sekä kuulostaa hassulta, uskaltautuu myös oppilas rohkeammin mukaan hassuttelemaan. Opettajan antama esimerkki luo myös turvallista ja avointa ilmapiiriä. Ei esimerkiksi haittaa, jos ei aina muista leikin sääntöjä, sillä näissä leikeissä moni menee aina sekaisin – ja se tekee tästä juuri hauskaa!

    Draamaleikkien hassuttelun myötä mielikuvitus rikastuu, vuorovaikutus- ja ryhmätaidot kehittyvät ja yhdessä nauraminen yhdistää ryhmää. Leikin vaikutus näkyy ja tuntuu ryhmän kesken siis vielä myöhemminkin.

    TOISTUVA ÄÄNI

    Joku leikkijöistä aloittaa leikin tekemällä suullaan tai kehollaan jonkin lyhyen äännähdyksen. Muut toistavat äännähdyksen yhtä aikaa ensin samalla tavalla, sitten hiljaa ja lopuksi äänekkäästi. Äännähdys voi olla esimerkiksi: kääk, oi voi voi voi, huhheijaa tai pam! Tämän jälkeen joku toinen keksii uuden äänen.

    ÄÄNIPIIRI

    Olkaa piirissä. Joku hassuttelijoista aloittaa leikin tekemällä jonkin lyhyen äännähdyksen tai äänen omalla kehollaan. Piirissä vasemmalla puolella oleva toistaa tämän äänen ja tekee perään itse jonkin toisen äänen. Seuraava toistaa ensimmäisen ja toisen leikkijän äänet ja tekee perään oman äänensä. Näin jatketaan niin, että aloittajan oikealla puolella oleva toistaa kaikkien muiden tekemät äänet järjestyksessä tehden lopuksi vielä oman äänensä. Aloittaja toistaa lopuksi kaikkien äänet.

    AVAUTUVAT OVET

    Kuvitelkaa, että teillä on edessänne erilaisia avaimia. Avatkaa niillä kuvitteellisia ovia yksi kerrallaan. Kurkistakaa ovesta sisään ja kertokaa, mitä oven takana näkyy, mitä sieltä kuuluu ja mitä muita tunnelmia oven avaamiseen liittyy. Avaimena voi toimia hassuttelijan oma sormi, käsi tai vaikkapa jalka. Ennen oven avaamista voidaan kuvailla yhdessä, millainen ovi edessä on.

    TAVAROIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSET

    Valitkaa jokin esine ja keksikää sille yhdessä mahdollisimman monta uutta hassua käyttötapaa. Kun uusia käyttötarkoituksia ei enää keksitä, vaihdetaan esinettä.

    VAIHTOKAUPPA

    Keksikää yhdessä hassuja mainospuheita erilaisille tavaroille. Miettikää, miten tavaraa voitaisiin mainostaa esimerkiksi tv-mainoksessa ja miten perustella, miksi juuri se tavara pitäisi ostaa. Leikkikää leikkiä vaihtokauppana niin, että jokainen ottaa jonkun tavaran ja yrittää saada sen vaihdettua toisen hassuttelijan kanssa. Ennen vaihtoa täytyy perustella toiselle, miksi juuri hän tarvitsisi sitä kyseistä tavaraa. Vaihtoja voidaan tehdä esimerkiksi kolme kertaa.

    ARVAA IRVISTYS

    Seiskää jonossa ja pitäkää kasvonne ilmeettömänä. Jokainen voi haluamanaan hetkenä tehdä omituisia irvistyksiä ja väännellä naamaansa edessä seisovan henkilön selän takana. Kuka tahansa voi milloin tahansa kääntyä katsomaan takanaan seisovaa henkilöä. Mikäli kääntyjä saa takanaan olevan kiinni irvistelystä, joutuu kiinnijäänyt siirtymään jonon etummaiseksi.

    OSTIN KERRAN…

    Seiskää piirissä. Yksi leikkijöistä on piirin keskellä ja sanoo ”kävin kerran kaupassa ja ostin sieltä…” täydentäen lauseen jollakin haluamallaan abstraktilla tai konkreettisella asialla. Muut leikkijät muuntautuvat kehollaan ja ilmeellään nopeasti kyseisen asian oloiseksi ja jähmettyvät hetkeksi siihen asentoon (mikäli jähmettyminen ei sovi kyseiseen tavaraan, voi siihen liittyä myös jokin pieni liike tai ääni). Keskellä olija saa valita ”tavaroista” yhden, joka tulee vuorostaan keskelle piiriä. Leikki alkaa alusta.

    UPEA TEMPPU

    Jokainen vuorollaan saa esittää muille jonkin tavallisen, yksinkertaisen asian hienona erikoistemppuna, jonka vain kyseinen henkilö osaa tehdä näin upeasti. Temppu voi olla esimerkiksi kumarrus, hyppy, käden heilautus tai istuutuminen tuolille. Muut antavat tempun jälkeen isot aplodit.

     


     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     


     

  • Draamatyöskentely koulussa

    Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi. Pdf-tiedostona voit ladata julistekuvan tästä: Miksi draamaa

     

    Draamatyöskentelyllä on monia mahdollisuuksia koulumaailmassa eikä se vaadi opettajalta tai oppilailta paljoakaan lisää ponnisteluja. Sen sijaan se antaa paljon, usein enemmän ja pidemmälläkin ajanjaksolla, mitä on edes tavoiteltu.

    Draamatyöskentelyn hyötyjä koulussa:

    *  Oppilaiden ryhmäytyminen ja avoimen ilmapiirin muodostuminen
    *  Vuorovaikutustaitojen kehittyminen
    *  Eri näkökulmien havaitseminen ja empatiakyvyn kehittyminen
    *  Mielikuvituksen ja tarinankerrontataitojen kehittyminen
    *  Itsetunnon vahvistuminen
    *  Oppiminen ja asioiden muistaminen toiminnallisuuden ja hauskan yhdessä tekemisen kautta

     

    Draamaa voi tehdä kouluissa monin eri tavoin. Tähän verkkomateriaaliin on koottu monia erilaisia vinkkejä ja draamaharjoituksia, joita voi yhdistää eri oppiaineisiin. Eri oppiaineiden alle on koottu muutamia vinkkejä siitä, kuinka kyseistä ainetta voisi draaman keinoin käsitellä. Näitä kyseisiä draamaharjoituksia voi hyvin hyödyntää myös muissa oppiaineissa. Harjoituksia voi myös yhdistellä tekemällä useamman eri draamaharjoituksen peräkkäin.

     

    Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi. Pdf-tiedostona voit ladata julistekuvan tästä: Miksi draamaa -ryhmässä on voimaa

     

    Mitä huomioida draamatyöskentelyssä koulussa?

    TILA

    Usein sopivaksi toimintatilaksi riittää oma luokkahuone. Siirtämällä pöytiä ja tuoleja hieman syrjään saadaan enemmän tilaa toiminnalle ja liikkumiselle. Usein sopivaksi tilaksi riittää myös esimerkiksi luokan etu- tai takaosa, josta vain paria pöytää siirtämällä saadaan riittävä tila. Joissakin draamaharjoituksissa huonekaluja ei tarvitse siirtää ollenkaan, vaan toiminta voidaan toteuttaa omalta paikalta käsin. Draamatyöskentelyä voi tehdä myös ulkona tai liikuntasalissa.

    AIKA

    Yhden draamaharjoituksen tekemiseen kannattaa varata noin 10-15 minuuttia aikaa. Ohjeiden antamiseen tästä kuluu pari minuuttia ja varsinaiseen toimintaan kymmenisen minuuttia. Mikäli draamaharjoitus on liian pitkä, mielenkiinto voi herpaantua tai lopahtaa. Draamaharjoituksissa ei tarvitse saada useinkaan mitään ”valmista”, vaan toimintaa jatketaan tarpeen mukaan. Näin ollen harjoituksen voi sopivassa vaiheessa myös keskeyttää. Mikäli draamatyöskentely on ryhmälle ennestään tuttua, on helpompaa ja nopeampaa sisäistää uudenkin draamaharjoituksen idea. Aloittelevan ryhmän kanssa kannattaa varata aluksi hieman enemmän aikaa ohjeistukseen ja tekemiseen.

    RYHMÄ

    Draamaharjoituksia voi tehdä erikokoisten ryhmien kanssa. Jotkut harjoitukset sopivat tehtäväksi koko luokan kanssa yhtäaikaisesti (esimerkiksi erilaiset äänenkäyttöharjoitukset tai eläytymistilanteet), osassa hyödynnetään pari tai pienryhmätyöskentelyä ja osassa harjoituksista vain osa työskentelee muiden tarkkaillessa toimintaa. Draamaharjoitukset soveltuvat pääsääntöisesti kaikille luokille. Osallistujien ikä antaa oman syvyytensä harjoituksen sisältöön, vanhempia oppilaita voi myös haastaa draamaharjoituksissa käyttämään enemmän luovuutta ja ennakkotietojaan asiasta.

     

    Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi. Pdf-tiedostona voit ladata julistekuvan tästä: Draamaa, mutta miten #2

     

    REKVISIITTA

    Pääsääntönä voi pitää, että mitään rekvisiittaa ei draamaharjoituksissa tarvita. Tärkeintä on mielikuvituksen käyttö ja opiskeltava aihesisältö. Mahdollisuuksien mukaan rekvisiittaa voi kuitenkin halutessaan hyödyntää. Kiinnostusta ja mielikuvitusta lisäämään voi esimerkiksi käyttää jotakin opiskeltavaan aiheeseen liittyvää tavaraa, ääntä tai kuvaa, jota voidaan tarkastella ennen toiminnan alkamista. Hauskuutta lisäämään voi roolityöskentelyssä käyttää erilaisia vaatteita: hattuja, huiveja, takkeja ja asusteita. Erilaiset roolimerkit helpottavat myös roolityöskentelyä. Roolimerkillä tarkoitetaan jotakin tiettyyn henkilöön yhdistettävää asustetta tai tavaraa, joka roolihenkilöllä on aina mukanaan ja josta roolihenkilön tunnistaa. Rekvisiitalle ja sen valinnalle ei kuitenkaan kannata antaa liikaa aikaa,  jotta varsinainen toiminta ei unohdu.

    ENNAKKOTIETO

    Koska koulussa tehtävä draamatyöskentely on osa opiskelua, on tärkeää, että toiminnassa on luovan ja toiminnallisen työskentelyn lisäksi myös oppisisältöä. Draamaharjoitusten avulla tutustutaan, tutkitaan tai syvennetään tietoa jostakin halutusta aiheesta. Joissakin draamaharjoituksissa ja etenkin pienissä aihekokonaisuuksissa koko uusi opiskeltava asia voi tulla draamaharjoituksen kautta oppilaiden tietoon. Monissa harjoituksissa on kuitenkin hyvä tietää jotakin aiheesta jo ennalta. Ennen draamaharjoitusta eli toiminnallista opiskeluhetkeä voidaan aiheeseen tutustua muulla tavoin kuten normaalistikin tunnilla esimerkiksi opettajan kertomana, oppikirjoista, videoista tai itse tietoa hankkimalla. Draamaharjoitus on usein siis vain yksi pala koko oppitunnin kokonaisuutta.

    JÄLKITYÖ

    Draamaharjoituksen jälkeen opiskelu jatkuu. Draamahetkessä havaitut ja opitut asiat, mieleen nousseet ajatukset ja kysymykset voidaan purkaa esimerkiksi yhdessä keskustellen, aiheesta kirjoittaen, kuvataiteen keinoin, pienryhmissä valmistettavien esitelmien tai oppikirjojen erilaisten tehtävien avulla. Draamaharjoituksen purkaminen on tärkeää, jotta toiminnallisessa työskentelyssä esiin tulleet asiat saadaan sanoitetuksi ja yhdistettyä aiemmin opittuun tietoon. Oppiminen syvenee, kun tärkeimmt asiat kertaa vielä keskustellen, lukien tai kirjoittaen. Tärkeää on myös käydä läpi, miltä draamatyöskentely tuntui ja millaista oli tehdä luovaa työskentelyä. Kun oppilas saa kertoa omista tuntemuksistaan ja ajatuksistaan draamahetkeen osallistumisessa, pystyy opettaja ja ryhmä muuttamaan työskentelytapaa tarvittaessa jatkossa. Myös oppilaan itsetunto ja vuorovaikutustaidot kehittyvät tällaisen keskustelun myötä.

     

    Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi. Pdf-tiedostona voit ladata julistekuvan tästä: Ilmaisen eri tavoin

     


     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä