RUNO
Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin tai pareihin. Jokainen ryhmä tekee lyhyen runon, aforismin tai sananlaskun, joka sopii opiskeltavaan aiheeseen.
Opettaja voi antaa jokaiselle ryhmälle oman pienemmän osa-alueen, ilmiön tai näkö-kulman, josta runo tehdään. Etukäteen voidaan myös nimetä tiettyjä sanoja, jotka tulee runossa esiintyä.
Runot esitetään lopuksi muulle ryhmälle. Esityksen voi näytellä myös runopiirinä, jossa runonlausujat eläytyvät taiteellisesti runoonsa ja hyödyntävät mahdollisia roolivaatteita. Yleisö antaa aplodit joka runon jälkeen.
TAIKASAUVA
Valitaan ryhmästä joku taikuriksi. Taikurilla on taikasauva, joka voi olla esimerkiksi kynä, viivotin tai taikurin oma käsi.
Taikuri heilauttaa taikasauvaa ja sanoo: ”Pim! Nyt olet…” täydentäen lauseen jollakin opiskeltavaan aiheeseen liittyvällä asialla. Kyseinen asia voi olla konkreettinen tai abstrakti.
Muut eläytyvät nopeasti kaikki yhtä aikaa ilmaisten fyysisesti ja tarvittaessa myös äänillä, millainen taikurin taikoma asia on kyseessä. Eläytyminen tapahtuu nopeasti ilman harjoittelua tai pitkää miettimistä. Kun kaikki ovat muuttuneet taikurin taikomaksi asiaksi, voidaan katsella ympärille, miltä muut näyttävät, millaisia erilaisia versioita taikasauvan heilautuksesta syntyi.
Tämän jälkeen kaikki palautuvat takaisin ennalleen ja taikuri taikoo jonkin uuden asian.
MINÄ OLEN…
Sovitaan ensin, kuka aloittaa. Aloittaja jähmettyy patsaaksi esittäen jotain opiskeltavaan aiheeseen liittyvää konkreettista tai abstraktia asiaa. Aloittaja sanoo: ”Minä olen…” täydentäen lauseen sillä sanalla, mitä esittää. Mikäli esitettävään asiaan liittyy sopivasti jokin liike, voi patsas myös liikkua.
Kuka tahansa voi mennä patsaan luo ja eläytyä uudeksi patsaaksi ensimmäisen viereen sanoen: ”Minä olen…”. Uuden patsaan täytyy aina jollakin lailla liittyä edelliseen tai myöhemmässä vaiheessa johonkin edellisistä patsaista.
Näin jatketaan niin kauan kuin keksitään uusia, aiheeseen ja tilanteeseen liittyviä asioita. Patsaat voivat esittää henkilöitä, eläimiä, tavaroita, rakennuksia, tunteita, sääilmiöitä jne., mitä vain aiheeseen sopivaa. Tavoitteena voi olla koko ryhmän saaminen mukaan patsaiksi.
ÄÄNIMAISEMA
Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin tietty kohtaus, tilanne tai ympäristö. Mietitään yhdessä, millaisia ääniä tähän tilanteeseen voisi liittyä. Miltä aiheeseen liittyvät asiat kuulostavat ja miten ääniä saataisiin tehtyä omalla keholla tai käytettävissä olevilla tavaroilla?
Asetutaan piiriin tai muuten lähekkäin toisia ja suljetaan silmät. Luodaan sovittuun tilanteeseen liittyvä äänimaisema tuottamalla siihen sopivia ääniä. Harjoitusta helpottamaan voidaan sopia etukäteen, kuka tekee millaistakin ääntä.
Äänimaisema alkaa hiljaisuudesta ja loppuu hiljaisuuteen, jolloin kaikki voivat avata silmänsä. Voidaan sopia myös jokin aloitus- ja lopetusmerkki.
PATSASPUISTO
Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.
Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.
Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.
KÄÄNTEINEN TARINA
Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.
Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.
Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.
MERKITTÄVÄ KOHTAUS
Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.
Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.
Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.
OPPIAINEET 
Historia
Uskonto / Elämänkatsomustieto
Yhteiskuntaoppi
Ympäristöoppi
Biologia
Maantieto
Terveystieto
Äidinkieli ja kirjallisuus
Vieraat kielet
Fysiikka / Kemia
Opettajan draamapankin aloitussivu
Draamatyöskentely koulussa
Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
Hassuttelua ja ryhmähenkeä
Vastaa