Draamapurkki

Tekijä: Draamakouluttaja Leena Ylimäki

  • Draamatyöskentely pähkinänkuoressa

    TOIMINNALLISTA TYÖSKENTELYÄ YHDESSÄ

    Draamatyöskentely on monipuolista yhdessä tekemistä, toiminnallista oppimista, jossa kokemuksilla, havainnoilla, aisteilla, tunteilla ja näkökulman vaihtamisella on suuri merkitys. Draamaa voi hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin. Vaikka draamatyöskentelyssä on vahvasti mukana kehollinen ilmaisu, ei pääpaino opetuksen draamallistamisessa kuitenkaan ole ilmaisukeinoissa tai siinä, kuinka teatraalinen lopputulos on ja kuinka upeita eläytymisiä ja näyttelijäsuorituksia tunnilla nähdään.

    Tärkeintä on yhteinen tekeminen, kokemuksien saaminen ja erityisesti tämän jälkeen tehty pohdinta ja keskustelu. Oppiminen tapahtuu yhteisessä keskustelussa, kun kokemukset ja ajatukset sanoitetaan ja jaetaan toisten kanssa.

    Oheisiin kuviin on tiivistetty muutamia olennaisia asioita draamatyöskentelyyn liittyen. Kuvaa klikkaamalla se aukeaa suurempana näytölle. Kuvat on myös koottu yhdeksi pdf-tiedostoksi, jonka voit halutessasi ladata ja tulostaa tästä linkistä: Draama pähkinänkuoressa.

     

    DRAAMAA KOLMELLA ERI TAVALLA

    Draamaa voi tehdä monella eri tavalla ja draaman genrejä löytyy lukuisia. Helppo jako löytyy näistä kolmesta:

    1. Draamavälipaloja eli erilaisia hauskoja draamaleikkejä löydät tämän linkin takaa.

    2. Prosessidraaman tekoon löydät ohjeet tältä sivulta (Sivu julkaistaan myöhemmin!).

    3. Opetuksen draamallistamiseen eli vinkkejä, kuinka eri oppiaineissa voi draaman keinoja hyödyntää, löydät kunkin oppiaineen kohdalta. Linkit oppiaineisiin löydät jokaisen sivun alaosasta.

     

    KOKEILLAAN!

    Draamahetken ohjaajan ei tarvitse olla näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja eikä innokas esiintyjä muutenkaan. Riittää, että uskaltautuu lähtemään mukaan leikkiin, käyttää mielikuvitustaan, antaa tilaa oppilaiden ideoille ja heittäytyy hassuttelemaan itsekin.

    ”En tarkkaan tiedä, mitä tästä tulee, mutta kokeillaan yhdessä!”

    Tällainen ajatus olisi hyvä draamahetken ohjaajalla olla. Ei liian tiukkaan sidottuja suunnitelmia, vaan vapaus myös luovuudelle. Yhdessä tehtäessä tilanteista tulee aina ryhmänsä näköinen – ja sellaisenaan juuri täydellinen!

    JOKAINEN RIITTÄÄ SELLAISENA KUIN ON.

    Samalla tavalla kuin draamahetken ohjaajalta myöskään draamahetken osallistujalta ei vaadita mitään ennakko-osaamista tai muuta ihmeellistä. Jokainen saa olla täysin oma itsensä. Saa olla innostunut, epäilevä, rohkea, jännittynyt tai mitä tahansa muuta.

    Upeimmillaan draamahetkessä onkin mukana paljon erilaisuutta, jolloin toimintakaan ei ole kuin loppuun asti hiottu valmis teatteriesitys, vaan rosoinen ja kokeileva yhteinen elämys. Tällaisesta tilanteesta syntyvät aina parhaat keskustelut ja kokemukset ja sitä myötä oppiminen.

     

    DRAAMASOPIMUS

    Draamassa ollaan usein fyysisesti kosketuksissa ja saatetaan käsitellä arkojakin aiheita. Jotta kaikilla olisi hyvä olla ja draamahetki sujuisi ilman turhia välikohtauksia, on tärkeää sopia yhteiset pelisäännöt, joihin kaikki sitoutuvat.

    Draamasopimus voi olla suullinen ja kirjallinen. Draamasopimuksesta on hyvä muistuttaa, jos toiminnassa ilmenee jotain, mikä rikkoo sovittuja asioita.

    Sopimukseen voidaan kirjata esimerkiksi: mikä tila ja aika on käytettävissä; miten fyysisessä kontaktissa toimitaan; miten puheenvuoro pyydetään; miten ilmaistaan, jos jokin asia ei tunnu itsestä hyvältä tai kuinka roolit ”puetaan” ja ”riisutaan”.

     

     

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • HISTORIA

    REKONSTRUKTIO

    Rakennetaan koko ryhmänä käytössä olevaan tilaan jokin opiskeltavaan aiheeseen liittyvä tapahtuma tai tilanne, jossa jokaisella on oma rooli. Roolit jaetaan, valitaan itse tai arvotaan.

    Eläydytään muutaman minuutin ajan rooliin ja tilanteeseen herättäen valittu tapahtuma näin uudestaan eloon. Ennen eläytymistä sovitaan, mistä opettajan antamasta merkistä toiminta lopetetaan.

    Eläytymistä ennen voidaan sopia erilaisia paikkoja, esimerkiksi missä on tori, satama tai metsä. Sovittuja paikkoja voi myös rakentaa tuoleista tai pöydistä. Lopuksi poistetaan roolit esimerkiksi ravistelemalla käsiä ja jalkoja. Opettaja kysyy jokaiselta: ”Kuka sinä olet?”, johon vastataan omalla nimellä.

    Rekonstruktion jälkeen keskustellaan yhdessä. Miltä eläytyminen tuntui? Mitä tapahtui, millaisia toimia roolihenkilöillä oli, mitä huomattiin tapahtuvan?

    SILMINNÄKIJÄN HAASTATTELU

    Esitetään opiskeltavaan aiheeseen liittyviä erilaisia haastattelutilanteita. Valitaan yksi toimittajaksi ja toinen tai useampi henkilö silminnäkijöiksi, jotka olivat paikalla näkemässä ja kokemassa, mitä tapahtui.

    Silminnäkijöitä esittävät oppilaat eläytyvät käsiteltävään aiheeseen ja kuvittelevat olleensa kyseisessä tapahtumassa läsnä. Haastateltavat voivat kertoa tilanteista ja tunnelmista tapahtumapaikalla.

    Haastattelija voi kysyä myös, mitä ajatuksia tapahtuma herätti paikalla olleissa, mitä tapahtui, kun tilanne oli ohi, miten tilanne vaikutti silminnäkijöiden elämään jne.

    KELAUSNAPPI

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin tapahtuma. Kerrataan yhdessä, mitä tilanteessa tapahtuu, missä paikassa ollaan ja ketä henkilöitä tai mitä asioita tilanteessa on läsnä. Valitaan esittämään tulevat oppilaat.

    Esiintyjät esittävät lyhyesti muulle ryhmälle valitun tilanteen niin kuin se oikeasti tapahtui. Noin puoli minuuttia on hyvä pituus esitykselle.

    Yleisöllä on kuvitteellinen kaukosäädin, jolla he voivat kelata tilannetta eteen- tai taaksepäin. Yleisö voi sanoa esimerkiksi: ”kaksi viikkoa aiemmin / juuri ennen tapahtunutta / seuraavana päivänä / vuoden päästä”, jolloin esiintyjät esittävät uuden tilanteen samoilla roolihenkilöillä. Esitykset improvisoidaan.

    Pohditaan yhdessä, mitkä asiat muuttuivat tapahtuman jälkeen tai mistä ei tiedetty vielä ennen varsinaista tapahtumaa.

    UUTISET

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä miettii opiskeltavasta aiheesta muutamia asioita, jotka he muotoilevat uutisotsikoiksi ja lyhyiksi uutisjutuiksi.

    Ryhmät esittävät muille oman uutis-lähetyksensä, jossa uutistenlukija kertoo uutiset. Uutisjutut voidaan esittää näyttelemällä pieni kohtaus aiheesta tai muodostamalla aiheeseen liittyvä still kuva uutistenlukijan viereen.

    Uutiset voidaan myös esittää radiouutisina, jotka muut kuuntelevat silmät kiinni.

    ROOLIHENKILÖT

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta yksi tai useampi henkilö. Mietitään yhdessä, mitä henkilöstä tiedetään jo valmiiksi. Tämän jälkeen keksitään lisää asioita, jotka voisivat liittyä valittuun henkilöön ennakkotietojen perusteella. Henkilölle voidaan miettiä myös sopivia ajatuksia ja vuorosanoja.

    Jos harjoitus toteutetaan pienemmissä ryhmissä, jokainen ryhmä esittelee oman henkilönsä ja häneen liittyvät asiat muille.

    Roolihenkilö voidaan myös piirtää paperille tai hänestä voidaan etsiä sopiva kuva kirjasta tai lehdestä. Joku ryhmästä voi myös eläytyä roolihenkilöksi hyödyntäen rekvisiittaa.

    TYHJÄ TUOLI

    Asetutaan piiriin tai puoliympyrään ja laitetaan lattian keskelle tyhjä tuoli. Sovitaan kuka opiskeltavaan aiheeseen liittyvä henkilö kuvitteellisesti istuu tuolilla. Tuolille voi asettaa henkilöön liittyvän tavaran roolimerkiksi.

    Esitetään kuvitellulle hahmolle erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään käsiteltävän aiheen tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset kyseisen henkilön näkökulmasta. Kuka tahansa piirissä olijoista voi esittää kysymyksen ja siihen voi vastata kuka tahansa. Jatketaan kysymysten ja vastausten tekoa niin kauan, että ollaan saatu riittävästi tietoa. Pyrkikää tekemään tarkkoja kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä, mitä saatiin selville.

    Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että joku istuu roolihenkilönä tuolille vastailemaan muiden kysymyksiin roolihenkilön näkökulmasta.

    KÄÄNTEINEN TARINA

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.

    Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.

    Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.

    MERKITTÄVÄ KOHTAUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.

    Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.

    Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

  • FYSIIKKA / KEMIA

    SILMINNÄKIJÄN HAASTATTELU

    Esitetään opiskeltavaan aiheeseen liittyviä erilaisia haastattelutilanteita. Valitaan yksi toimittajaksi ja toinen tai useampi henkilö silminnäkijöiksi, jotka olivat paikalla näkemässä ja kokemassa, mitä tapahtui.

    Silminnäkijöitä esittävät oppilaat eläytyvät käsiteltävään aiheeseen ja kuvittelevat olleensa kyseisessä tapahtumassa läsnä. Haastateltavat voivat kertoa tilanteista ja tunnelmista tapahtumapaikalla.

    Haastattelija voi kysyä myös, mitä ajatuksia tapahtuma herätti paikalla olleissa, mitä tapahtui, kun tilanne oli ohi, miten tilanne vaikutti silminnäkijöiden elämään jne.

    PATSASPUISTO

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.

    Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.

    Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.

    HUHU

    Muodostetaan pieniä ryhmiä tai parit. Jokainen ryhmä keksii opiskeltavasta aiheesta erilaisia huhupuheita eli juoruja ja ajatuksia, joita olisi voinut kuulla kyseisen tapahtuman, tilanteen tai ilmiön aikana. Huhut voivat olla asiaan liittyviä ihmettelyjä, kysymyksiä, liioitteluja, vähättelyjä, epäilyjä tai uskomuksia.

    Kuunnellaan jokaisen ryhmän keksimät huhut. Huhut voi myös esittää lyhyesti eläytyen roolihenkilöiksi. Voidaan tehdä myös väittely, jossa huhupuhujia vastassa on asiantuntija, joka pyrkii perustellen kumoamaan kaikki väärät huhut.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä. Oliko juoruissa jotain todenperäistä? Mistä syystä huhut olivat lähteneet liikkeelle? Miten huhut saataisiin kumottua? Kerrataan lopuksi, miten asiat oikeasti ovat.

    MAINOS

    Jaetaan oppilaat sopivan kokoisiin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee itselleen yhden asian opiskeltavasta aiheesta. Valittu aihe voi olla konkreettinen tai abstrakti.

    Ryhmät suunnittelevat valitsemalleen aiheelle televisiomainoksen, jonka he esittävät muulle ryhmälle kertoen tai näytellen. Mainoksessa tulee perustella, miksi juuri tämä asia on tärkeä ja miksi se kannattaisi ostaa. Mainoksessa voi vedota katsojien tunteisiin tai käyttää muita mainonnan tehokeinoja.

    Suunnitteluajaksi riittää muutama minuutti ja valmiin mainoksen kestoksi puoli minuuttia. Keskustellaan lopuksi, mitä ajatuksia mainokset herättivät käsiteltävästä aiheesta.

    RIKKINÄINEN PUHELIN

    Muodostetaan pienissä ryhmissä jonoja. Jonon viimeinen keksii opiskeltavaan aiheeseen liittyvän lauseen, jonka hän kuiskaa edessään olevalle. Tämä kuiskaa kuulemansa lauseen eteenpäin seuraavalle sellaisena kuin sen kuuli. Näin jatketaan koko jono läpi. Jonon ensimmäinen kirjoittaa kuulemansa lauseen paperille.

    Lopuksi jokaisen jonon ensimmäinen lukee muille kuulemansa lauseen ääneen. Jonon viimeinen kertoo, oliko lause oikein.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä, miten lauseet liittyivät opiskeltavaan aiheeseen.

    MIELIKUVITUSKONE

    Muodostetaan noin viiden hengen ryhmiä. Jokainen ryhmä saa opettajalta aiheen tai valitsee itse jonkin opiskeltavaan aiheeseen liittyvän asian tai teeman.

    Ryhmä muodostaa asiaa valmistavan mielikuvituskoneen, jossa jokainen ryhmän jäsen on yksi koneen osa. Jokaisen koneen osan täytyy muodostaa jotakin liikettä ja mahdollisesti myös ääntä. Kone voi valmistaa jotakin konkreettista tai abstraktia asiaa.

    Esitetään koneet vuorotellen muille. Opettaja voi leikisti laittaa koneen käyntiin. Muut yrittävät arvata, mitä kone valmistaa tai missä tilanteessa sitä käytetään.

     

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • VIERAAT KIELET

    LAHJANANTO

    Ollaan piirissä ja sovitaan, kuka aloittaa. Aloittaja keksii opiskeltavasta aiheesta jonkin abstraktin tai konkreettisen asian, jonka antaa eläytyen kuvitteellisena lahjana vasemmalla puolellaan olevalle henkilölle. Lahjan antajan näyttää käsillään ja ilmeillään, minkä muotoinen ja kokoinen lahja on.

    Lahjan antaja sanoo: ”Haluan antaa lahjaksi tämän…” täydentäen lauseen opiskeltavaan aiheeseen liittyvällä ja tekemäänsä kuvailuun sopivalla asialla. Lahjan vastaanottaja ottaa kuvitteellisen lahjan vastaan käsillään sellaisena kuin antaja sen hänelle ojentaa. Lahjan saaja sanoo: ”Kiitos, aion käyttää tätä…” täydentäen lauseen sopivalla tavalla opiskeltavaan aiheeseen liittyen.

    Tämän jälkeen lahjan saanut antaa jonkin uuden lahjan vasemmalla puolellaan olevalle henkilölle.

    ROOLIHENKILÖT

    Valitaan oppikirjasta, lehdestä tai muusta kuvasta tai tarinasta yksi tai useampi henkilö. Roolihenkilö voidaan myös piirtää paperille. Joku ryhmästä voi myös eläytyä roolihenkilöksi hyödyntäen rekvisiittaa.

    Opiskeltavaan teemaan liittyen nimetään roolihenkilölle luonteenpiirteitä, tunteita, perheenjäseniä, vaatteita, harrastuksia tai keksitään hänelle vuorosanoja, kerrotaan hänen historiastaan tai tulevaisuuden suunnitelmistaan. Jos harjoitus toteutetaan pienemmissä ryhmissä, jokainen ryhmä esittelee oman henkilönsä ja häneen liittyvät asiat muille.

    MIELIKUVITUSKONE

    Muodostetaan noin viiden hengen ryhmiä. Jokainen ryhmä saa opettajalta aiheen tai valitsee itse jonkin opiskeltavaan aiheeseen liittyvän asian tai teeman.

    Ryhmä muodostaa asiaa valmistavan mielikuvituskoneen, jossa jokainen ryhmän jäsen on yksi koneen osa. Jokaisen koneen osan täytyy muodostaa jotakin liikettä ja mahdollisesti myös ääntä. Kone voi valmistaa jotakin konkreettista tai abstraktia asiaa. Opiskeltavasta aiheesta liittyen mielikuvituskone voi esimerkiksi valmistaa johonkin teemaan liittyviä sanoja, prepositioita, lausejärjestystä tai muuta kielioppiin liittyvää asiaa.

    Esitetään koneet vuorotellen muille. Opettaja voi leikisti laittaa koneen käyntiin. Muut yrittävät arvata, mitä kone valmistaa tai missä tilanteessa sitä käytetään.

    RIKKINÄINEN PUHELIN

    Muodostetaan pienissä ryhmissä jonoja. Jonon viimeinen keksii opiskeltavaan aiheeseen liittyvän lauseen, jonka hän kuiskaa edessään olevalle. Tämä kuiskaa kuulemansa lauseen eteenpäin seuraavalle sellaisena kuin sen kuuli. Näin jatketaan koko jono läpi. Jonon ensimmäinen kirjoittaa kuulemansa lauseen paperille.

    Lopuksi jokaisen jonon ensimmäinen lukee muille kuulemansa lauseen ääneen. Jonon viimeinen kertoo, oliko lause oikein.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä, miten lauseet liittyivät opiskeltavaan aiheeseen ja miten ne sanotaan kieliopillisesti oikein.

    PATSASPUISTO

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.

    Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.

    Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.

     

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

    KERSKAILIJOIDEN KLUBI

    Muodostetaan pieniä ryhmiä. Jokainen ryhmä saa opettajalta aiheen tai valitsee itse opiskeltavaan aiheeseen liittyvän asian, tilanteen tai ilmiön. Ryhmä saa hetken aikaa miettiä, mitä hienoa ja mahtavaa kyseisessä asiassa on.

    Jokaisesta ryhmästä valitaan ryhmän edustaja, joka eläytyy mahtailevaksi kerskailijaksi. Kerskailijat tapaavat toisensa kerskailijoiden klubilla ja alkavat keskustella siitä, mitä heille on tapahtunut sitten viime näkemän. Jokainen kertoo mahtailevasti omasta upeasta asiastaan ja yrittää saada muut vakuutettua, mikä juuri tässä asiassa on niin hienoa ja merkittävää.

    Ryhmät auttavat tarvittaessa omaa edustajaansa. Lopuksi keskustellaan yhdessä jokaisen ryhmän asiasta ja kiteytetään, mikä siinä on hyvää ja tärkeää.

    UUTISET

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä miettii opiskeltavasta aiheesta muutamia asioita, jotka he muotoilevat uutisotsikoiksi ja lyhyiksi uutisjutuiksi.

    Ryhmät esittävät muille oman uutislähetyksensä, jossa uutistenlukija kertoo uutiset. Uutisjutut voidaan esittää näyttelemällä pieni kohtaus aiheesta tai muodostamalla aiheeseen liittyvä still kuva uutistenlukijan viereen.

    Uutiset voidaan myös esittää radiouutisina, jotka muut kuuntelevat silmät kiinni.

    HAASTATTELU

    Esitetään opiskeltavaan aiheeseen liittyviä erilaisia haastattelutilanteita. Valitaan yksi toimittajaksi ja toinen tai useampi henkilö silminnäkijöiksi, jotka olivat paikalla näkemässä ja kokemassa, mitä tapahtui.

    Silminnäkijöitä esittävät oppilaat eläytyvät käsiteltävään aiheeseen ja kuvittelevat olleensa kyseisessä tapahtumassa läsnä. Haastateltavat voivat kertoa tilanteista ja tunnelmista tapahtumapaikalla.

    Haastattelija voi kysyä myös, mitä ajatuksia tapahtuma herätti paikalla olleissa, mitä tapahtui, kun tilanne oli ohi, miten tilanne vaikutti silminnäkijöiden elämään jne.

    TARINA LAUSE LAUSEELTA

    Muodostetaan opiskeltavaan aiheeseen liittyen omin sanoin tarina. Jokainen sanoo vuorollaan vain yhden lauseen tai virkkeen jatkaen tarinaa sopivalla tavalla siitä, mitä edellinen sanoi ja mitä aiemmin on kerrottu.

    Opettaja voi antaa tarinalle ensin otsikon, alkulauseen tai yhden tai useamman sanan, jotka tulee tarinassa esiintyä. Tarinankertomista voi helpottaa, jos istutaan piirissä ja tarinan mukana eteenpäin kulkee kertojalta toiselle esimerkiksi hernepussi.

    Tarina yritetään tuoda päätökseen, kun kaikki ovat vuorollaan saaneet osallistua tarinaan kerran. Jos tarina jää kesken, tarinan lopetus voidaan keksiä yhdessä.

    MERKITTÄVÄ KOHTAUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.

    Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.

    Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.

     

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • TERVEYSTIETO

    MAINOS

    Jaetaan oppilaat sopivan kokoisiin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee itselleen yhden asian opiskeltavasta aiheesta. Valittu aihe voi olla konkreettinen tai abstrakti.

    Ryhmät suunnittelevat valitsemalleen aiheelle televisiomainoksen, jonka he esittävät muulle ryhmälle kertoen tai näytellen. Mainoksessa tulee perustella, miksi juuri tämä asia on tärkeä ja miksi se kannattaisi ostaa. Mainoksessa voi vedota katsojien tunteisiin tai käyttää muita mainonnan tehokeinoja.

    Suunnitteluajaksi riittää muutama minuutti ja valmiin mainoksen kestoksi puoli minuuttia. Keskustellaan lopuksi, mitä ajatuksia mainokset herättivät käsiteltävästä aiheesta.

    HUHU

    Muodostetaan pieniä ryhmiä tai parit. Jokainen ryhmä keksii opiskeltavasta aiheesta erilaisia huhupuheita eli juoruja ja ajatuksia, joita olisi voinut kuulla kyseisen tapahtuman, tilanteen tai ilmiön aikana. Huhut voivat olla asiaan liittyviä ihmettelyjä, kysymyksiä, liioitteluja, vähättelyjä, epäilyjä tai uskomuksia.

    Kuunnellaan jokaisen ryhmän keksimät huhut. Huhut voi myös esittää lyhyesti eläytyen roolihenkilöiksi. Voidaan tehdä myös väittely, jossa huhupuhujia vastassa on asiantuntija, joka pyrkii perustellen kumoamaan kaikki väärät huhut.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä. Oliko juoruissa jotain todenperäistä? Mistä syystä huhut olivat lähteneet liikkeelle? Miten huhut saataisiin kumottua? Kerrataan lopuksi, miten asiat oikeasti ovat.

    TYHJÄ TUOLI

    Asetutaan piiriin tai puoliympyrään ja laitetaan lattian keskelle tyhjä tuoli. Sovitaan kuka opiskeltavaan aiheeseen liittyvä henkilö kuvitteellisesti istuu tuolilla. Tuolille voi asettaa henkilöön liittyvän tavaran roolimerkiksi.

    Esitetään kuvitellulle hahmolle erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään käsiteltävän aiheen tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset kyseisen henkilön näkökulmasta. Kuka tahansa piirissä olijoista voi esittää kysymyksen ja siihen voi vastata kuka tahansa. Jatketaan kysymysten ja vastausten tekoa niin kauan, että ollaan saatu riittävästi tietoa. Pyrkikää tekemään tarkkoja kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä, mitä saatiin selville.

    Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että joku istuu roolihenkilönä tuolille vastailemaan muiden kysymyksiin roolihenkilön näkökulmasta.

    STILL KUVA

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa opiskeltavasta aiheesta yhden tai useamman still kuvan. Still kuva on kuin pysähtynyt hetki, kyseisestä tilanteesta otettu valokuva. Kuvassa olijat eivät saa puhua eivätkä liikkua.

    Kuvat muodostetaan muiden nähtäväksi kukin ryhmä vuorollaan. Muut voivat tarkastella kuvia ja kertoa, mitä niissä näkevät. Mitä ajatuksia kuva herättää käsiteltävästä aiheesta? Muut voivat myös arvailla, mistä tilanteesta kuva on otettu.

    Still kuvat voi myös opettajan pyynnöstä laittaa hetkeksi elämään. Mitä tilanteessa olevat tekisivät ja sanoisivat?

    KÄÄNTEINEN TARINA

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.

    Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.

    Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.

    MERKITTÄVÄ KOHTAUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.

    Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.

    Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.

     

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • MAANTIETO

    KOKOUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ongelma tai ilmiö ja pidetään kokous, jossa tätä asiaa käsittelevät roolihenkilöt. Kokouksen voivat pitää esimerkiksi oppikirjassa esiintyneet henkilöt, aiheeseen liittyvät eri tahojen edustajat tai tilanteen silminnäkijät.

    Kokouksessa neuvotellaan eri osapuolten kesken valitusta ongelmasta ja pyritään tekemään jokin päätös asiaan liittyen. Päätös voi olla erilainen, mitä oppikirja ehdottaa. Tämän jälkeen koko ryhmä voi jatkaa keskustelua, miksi tähän päätökseen päädyttiin ja mikä seuraus sillä olisi.

    Ryhmän koosta ja aiheesta riippuen kokouksessa voi olla mukana noin viisi henkilöä. Yksi toimii puheenjohtajana. Valitaan esiintyjät, jotka eläytyvät esittämäänsä roolihenkilöön ja hänen näkö-kulmaansa.

    Jokaiselle kokousedustajalle voi myös koota taustaryhmän, joka auttaa tarvittaessa keksimään perusteluja.

    SILMINNÄKIJÄN HAASTATTELU

    Esitetään opiskeltavaan aiheeseen liittyviä erilaisia haastattelutilanteita. Valitaan yksi toimittajaksi ja toinen tai useampi henkilö silminnäkijöiksi, jotka olivat paikalla näkemässä ja kokemassa, mitä tapahtui.

    Silminnäkijöitä esittävät oppilaat eläytyvät käsiteltävään aiheeseen ja kuvittelevat olleensa kyseisessä tapahtumassa läsnä. Haastateltavat voivat kertoa tilanteista ja tunnelmista tapahtumapaikalla.

    Haastattelija voi kysyä myös, mitä ajatuksia tapahtuma herätti paikalla olleissa, mitä tapahtui, kun tilanne oli ohi, miten tilanne vaikutti silminnäkijöiden elämään jne.

    MINÄ OLEN…

    Sovitaan ensin kuka aloittaa. Aloittaja jähmettyy patsaaksi esittäen jotain opiskeltavaan aiheeseen liittyvää konkreettista tai abstraktia asiaa. Aloittaja sanoo: ”Minä olen…” täydentäen lauseen sillä sanalla, mitä esittää. Mikäli esitettävään asiaan liittyy sopivasti jokin liike, voi patsas myös liikkua.

    Kuka tahansa voi mennä patsaan luo ja eläytyä uudeksi patsaaksi ensimmäisen viereen sanoen: ”Minä olen…”. Uuden patsaan täytyy aina jollakin lailla liittyä edelliseen tai myöhemmässä vaiheessa johonkin edellisistä patsaista.

    Näin jatketaan niin kauan kuin keksitään uusia, aiheeseen ja tilanteeseen liittyviä asioita. Patsaat voivat esittää henkilöitä, eläimiä, tavaroita, rakennuksia, tunteita, sääilmiöitä jne., mitä vain aiheeseen sopivaa. Tavoitteena voi olla koko ryhmän saaminen mukaan patsaiksi.

    VAALIT

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee tai saa opettajalta yhden asian käsiteltävästä aihekokonaisuudesta. Valittu asia voi aiheesta riippuen olla konkreettinen tai abstrakti, tapahtuma, ilmiö, esine, henkilö, tms.

    Ryhmät tekevät oman vaalikampanjan, esimerkiksi vaalipuheen tai vaalijulisteen, jossa perustelevat, miksi juuri tämä kyseinen asia on tärkeä ja olennainen asia käsiteltävässä aihekokonaisuudessa.

    Vaalikampanjat esitellään muille. Voidaan järjestää myös vaalikeskustelu ja vaalit, joissa äänestetään, mikä esitellyistä asioista olisi kaikista tärkein opiskeltavassa aihekokonaisuudessa.

     

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • BIOLOGIA

    ÄÄNIMAISEMA

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin tietty kohtaus, tilanne tai ympäristö. Mietitään yhdessä, millaisia ääniä tähän tilanteeseen voisi liittyä. Miltä aiheeseen liittyvät asiat kuulostavat ja miten ääniä saataisiin tehtyä omalla keholla tai käytettävissä olevilla tavaroilla?

    Asetutaan piiriin tai muuten lähekkäin toisia ja suljetaan silmät. Luodaan sovittuun tilanteeseen liittyvä äänimaisema tuottamalla siihen sopivia ääniä. Harjoitusta helpottamaan voidaan sopia etukäteen, kuka tekee millaistakin ääntä.

    Äänimaisema alkaa hiljaisuudesta ja loppuu hiljaisuuteen, jolloin kaikki voivat avata silmänsä. Voidaan sopia myös jokin aloitus- ja lopetusmerkki.

    PANTOMIIMI

    Muodostetaan parit tai pieniä ryhmiä. Jokainen ryhmä valitsee opiskeltavasta aiheesta jonkin tapahtuman tai ilmiön. Opettaja voi myös antaa joka ryhmälle aiheen paperilapulla.

    Ryhmät esittävät oman aiheensa muille pantomiimina eli näytellen ilman puhetta. Muut yrittävät arvata, mistä tapahtumasta tai ilmiöstä on kyse.

    Helpointa on tehdä pantomiimit selkeistä tapahtumista, jossa jokaiselle ryhmän jäsenelle on oma rooli. Haastetta saadaan, kun aiheet ovat laajempia ilmiöitä tai teemoja, joissa selkeitä henkilörooleja ei ole.

    TAIKASAUVA

    Valitaan ryhmästä joku taikuriksi. Taikurilla on taikasauva, joka voi olla esimerkiksi kynä, viivotin tai taikurin oma käsi.

    Taikuri heilauttaa taikasauvaa ja sanoo: ”Pim! Nyt olet…” täydentäen lauseen jollakin opiskeltavaan aiheeseen liittyvällä asialla. Kyseinen asia voi olla konkreettinen tai abstrakti.

    Muut eläytyvät nopeasti kaikki yhtä aikaa ilmaisten fyysisesti ja tarvittaessa myös äänillä, millainen taikurin taikoma asia on kyseessä. Eläytyminen tapahtuu nopeasti ilman harjoittelua tai pitkää miettimistä. Kun kaikki ovat muuttuneet taikurin taikomaksi asiaksi, voidaan katsella ympärille, miltä muut näyttävät, millaisia erilaisia versioita taikasauvan heilautuksesta syntyi.

    Tämän jälkeen kaikki palautuvat takaisin ennalleen ja taikuri taikoo jonkin uuden asian.

    KOKOUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ongelma tai ilmiö ja pidetään kokous, jossa tätä asiaa käsittelevät roolihenkilöt. Kokouksen voivat pitää esimerkiksi oppikirjassa esiintyneet henkilöt, aiheeseen liittyvät eri tahojen edustajat tai tilanteen silminnäkijät.

    Kokouksessa neuvotellaan eri osapuolten kesken valitusta ongelmasta ja pyritään tekemään jokin päätös asiaan liittyen. Päätös voi olla erilainen, mitä oppikirja ehdottaa. Tämän jälkeen koko ryhmä voi jatkaa keskustelua, miksi tähän päätökseen päädyttiin ja mikä seuraus sillä olisi.

    Ryhmän koosta ja aiheesta riippuen kokouksessa voi olla mukana noin viisi henkilöä. Yksi toimii puheenjohtajana. Valitaan esiintyjät, jotka eläytyvät esittämäänsä roolihenkilöön ja hänen näkö-kulmaansa.

    Jokaiselle kokousedustajalle voi myös koota taustaryhmän, joka auttaa tarvittaessa keksimään perusteluja.

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • YMPÄRISTÖOPPI

    RUNO

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin tai pareihin. Jokainen ryhmä tekee lyhyen runon, aforismin tai sananlaskun, joka sopii opiskeltavaan aiheeseen.

    Opettaja voi antaa jokaiselle ryhmälle oman pienemmän osa-alueen, ilmiön tai näkö-kulman, josta runo tehdään. Etukäteen voidaan myös nimetä tiettyjä sanoja, jotka tulee runossa esiintyä.

    Runot esitetään lopuksi muulle ryhmälle. Esityksen voi näytellä myös runopiirinä, jossa runonlausujat eläytyvät taiteellisesti runoonsa ja hyödyntävät mahdollisia roolivaatteita. Yleisö antaa aplodit joka runon jälkeen.

    TAIKASAUVA

    Valitaan ryhmästä joku taikuriksi. Taikurilla on taikasauva, joka voi olla esimerkiksi kynä, viivotin tai taikurin oma käsi.

    Taikuri heilauttaa taikasauvaa ja sanoo: ”Pim! Nyt olet…” täydentäen lauseen jollakin opiskeltavaan aiheeseen liittyvällä asialla. Kyseinen asia voi olla konkreettinen tai abstrakti.

    Muut eläytyvät nopeasti kaikki yhtä aikaa ilmaisten fyysisesti ja tarvittaessa myös äänillä, millainen taikurin taikoma asia on kyseessä. Eläytyminen tapahtuu nopeasti ilman harjoittelua tai pitkää miettimistä. Kun kaikki ovat muuttuneet taikurin taikomaksi asiaksi, voidaan katsella ympärille, miltä muut näyttävät, millaisia erilaisia versioita taikasauvan heilautuksesta syntyi.

    Tämän jälkeen kaikki palautuvat takaisin ennalleen ja taikuri taikoo jonkin uuden asian.

    MINÄ OLEN…

    Sovitaan ensin, kuka aloittaa. Aloittaja jähmettyy patsaaksi esittäen jotain opiskeltavaan aiheeseen liittyvää konkreettista tai abstraktia asiaa. Aloittaja sanoo: ”Minä olen…” täydentäen lauseen sillä sanalla, mitä esittää. Mikäli esitettävään asiaan liittyy sopivasti jokin liike, voi patsas myös liikkua.

    Kuka tahansa voi mennä patsaan luo ja eläytyä uudeksi patsaaksi ensimmäisen viereen sanoen: ”Minä olen…”. Uuden patsaan täytyy aina jollakin lailla liittyä edelliseen tai myöhemmässä vaiheessa johonkin edellisistä patsaista.

    Näin jatketaan niin kauan kuin keksitään uusia, aiheeseen ja tilanteeseen liittyviä asioita. Patsaat voivat esittää henkilöitä, eläimiä, tavaroita, rakennuksia, tunteita, sääilmiöitä jne., mitä vain aiheeseen sopivaa. Tavoitteena voi olla koko ryhmän saaminen mukaan patsaiksi.

    ÄÄNIMAISEMA

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin tietty kohtaus, tilanne tai ympäristö. Mietitään yhdessä, millaisia ääniä tähän tilanteeseen voisi liittyä. Miltä aiheeseen liittyvät asiat kuulostavat ja miten ääniä saataisiin tehtyä omalla keholla tai käytettävissä olevilla tavaroilla?

    Asetutaan piiriin tai muuten lähekkäin toisia ja suljetaan silmät. Luodaan sovittuun tilanteeseen liittyvä äänimaisema tuottamalla siihen sopivia ääniä. Harjoitusta helpottamaan voidaan sopia etukäteen, kuka tekee millaistakin ääntä.

    Äänimaisema alkaa hiljaisuudesta ja loppuu hiljaisuuteen, jolloin kaikki voivat avata silmänsä. Voidaan sopia myös jokin aloitus- ja lopetusmerkki.

    PATSASPUISTO

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.

    Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.

    Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.

    KÄÄNTEINEN TARINA

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.

    Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.

    Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.

    MERKITTÄVÄ KOHTAUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.

    Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.

    Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.

     

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä

     

     

  • YHTEISKUNTAOPPI

    MAINOS

    Jaetaan oppilaat sopivan kokoisiin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee itselleen yhden asian opiskeltavasta aiheesta. Valittu aihe voi olla konkreettinen tai abstrakti.

    Ryhmät suunnittelevat valitsemalleen aiheelle televisiomainoksen, jonka he esittävät muulle ryhmälle kertoen tai näytellen. Mainoksessa tulee perustella, miksi juuri tämä asia on tärkeä ja miksi se kannattaisi ostaa. Mainoksessa voi vedota katsojien tunteisiin tai käyttää muita mainonnan tehokeinoja.

    Suunnitteluajaksi riittää muutama minuutti ja valmiin mainoksen kestoksi puoli minuuttia. Keskustellaan lopuksi, mitä ajatuksia mainokset herättivät käsiteltävästä aiheesta.

    KOKOUS

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ongelma tai ilmiö ja pidetään kokous, jossa tätä asiaa käsittelevät roolihenkilöt. Kokouksen voivat pitää esimerkiksi oppikirjassa esiintyneet henkilöt, aiheeseen liittyvät eri tahojen edustajat tai tilanteen silminnäkijät.

    Kokouksessa neuvotellaan eri osapuolten kesken valitusta ongelmasta ja pyritään tekemään jokin päätös asiaan liittyen. Päätös voi olla erilainen, mitä oppikirja ehdottaa. Tämän jälkeen koko ryhmä voi jatkaa keskustelua, miksi tähän päätökseen päädyttiin ja mikä seuraus sillä olisi.

    Ryhmän koosta ja aiheesta riippuen kokouksessa voi olla mukana noin viisi henkilöä. Yksi toimii puheenjohtajana. Valitaan esiintyjät, jotka eläytyvät esittämäänsä roolihenkilöön ja hänen näkö-kulmaansa.

    Jokaiselle kokousedustajalle voi myös koota taustaryhmän, joka auttaa tarvittaessa keksimään perusteluja.

    VAALIT

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee tai saa opettajalta yhden asian käsiteltävästä aihekokonaisuudesta. Valittu asia voi aiheesta riippuen olla konkreettinen tai abstrakti, tapahtuma, ilmiö, esine, henkilö, tms.

    Ryhmät tekevät oman vaalikampanjan, esimerkiksi vaalipuheen tai vaalijulisteen, jossa perustelevat, miksi juuri tämä kyseinen asia on tärkeä ja olennainen asia käsiteltävässä aihekokonaisuudessa.

    Vaalikampanjat esitellään muille. Voidaan järjestää myös vaalikeskustelu ja vaalit, joissa äänestetään, mikä esitellyistä asioista olisi kaikista tärkein opiskeltavassa aihekokonaisuudessa.

    UUTISET

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä miettii opiskeltavasta aiheesta muutamia asioita, jotka he muotoilevat uutisotsikoiksi ja lyhyiksi uutisjutuiksi.

    Ryhmät esittävät muille oman uutislähetyksensä, jossa uutistenlukija kertoo uutiset. Uutisjutut voidaan esittää näyttelemällä pieni kohtaus aiheesta tai muodostamalla aiheeseen liittyvä still kuva uutistenlukijan viereen.

    Uutiset voidaan myös esittää radiouutisina, jotka muut kuuntelevat silmät kiinni.

    ROOLIHENKILÖT

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta yksi tai useampi henkilö. Mietitään yhdessä, mitä henkilöstä tiedetään jo valmiiksi. Tämän jälkeen keksitään lisää asioita, jotka voisivat liittyä valittuun henkilöön ennakkotietojen perusteella. Henkilölle voidaan miettiä myös sopivia ajatuksia ja vuorosanoja.

    Jos harjoitus toteutetaan pienemmissä ryhmissä, jokainen ryhmä esittelee oman henkilönsä ja häneen liittyvät asiat muille.

    Roolihenkilö voidaan myös piirtää paperille tai hänestä voidaan etsiä sopiva kuva kirjasta tai lehdestä. Joku ryhmästä voi myös eläytyä roolihenkilöksi hyödyntäen rekvisiittaa.

    TYHJÄ TUOLI

    Asetutaan piiriin tai puoliympyrään ja laitetaan lattian keskelle tyhjä tuoli. Sovitaan kuka opiskeltavaan aiheeseen liittyvä henkilö kuvitteellisesti istuu tuolilla. Tuolille voi asettaa henkilöön liittyvän tavaran roolimerkiksi.

    Esitetään kuvitellulle hahmolle erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään käsiteltävän aiheen tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset kyseisen henkilön näkökulmasta. Kuka tahansa piirissä olijoista voi esittää kysymyksen ja siihen voi vastata kuka tahansa. Jatketaan kysymysten ja vastausten tekoa niin kauan, että ollaan saatu riittävästi tietoa. Pyrkikää tekemään tarkkoja kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.

    Keskustellaan lopuksi yhdessä, mitä saatiin selville.

    Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että joku istuu roolihenkilönä tuolille vastailemaan muiden kysymyksiin roolihenkilön näkökulmasta.

    PATSASPUISTO

    Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.

    Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.

    Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.

    KÄÄNTEINEN TARINA

    Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.

    Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.

    Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.

     

    OPPIAINEET

    Historia
    Uskonto / Elämänkatsomustieto
    Yhteiskuntaoppi
    Ympäristöoppi
    Biologia
    Maantieto
    Terveystieto
    Äidinkieli ja kirjallisuus
    Vieraat kielet
    Fysiikka / Kemia

    Opettajan draamapankin aloitussivu
    Draamatyöskentely koulussa
    Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
    Hassuttelua ja ryhmähenkeä