MAINOS
Jaetaan oppilaat sopivan kokoisiin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee itselleen yhden asian opiskeltavasta aiheesta. Valittu aihe voi olla konkreettinen tai abstrakti.
Ryhmät suunnittelevat valitsemalleen aiheelle televisiomainoksen, jonka he esittävät muulle ryhmälle kertoen tai näytellen. Mainoksessa tulee perustella, miksi juuri tämä asia on tärkeä ja miksi se kannattaisi ostaa. Mainoksessa voi vedota katsojien tunteisiin tai käyttää muita mainonnan tehokeinoja.
Suunnitteluajaksi riittää muutama minuutti ja valmiin mainoksen kestoksi puoli minuuttia. Keskustellaan lopuksi, mitä ajatuksia mainokset herättivät käsiteltävästä aiheesta.
HUHU
Muodostetaan pieniä ryhmiä tai parit. Jokainen ryhmä keksii opiskeltavasta aiheesta erilaisia huhupuheita eli juoruja ja ajatuksia, joita olisi voinut kuulla kyseisen tapahtuman, tilanteen tai ilmiön aikana. Huhut voivat olla asiaan liittyviä ihmettelyjä, kysymyksiä, liioitteluja, vähättelyjä, epäilyjä tai uskomuksia.
Kuunnellaan jokaisen ryhmän keksimät huhut. Huhut voi myös esittää lyhyesti eläytyen roolihenkilöiksi. Voidaan tehdä myös väittely, jossa huhupuhujia vastassa on asiantuntija, joka pyrkii perustellen kumoamaan kaikki väärät huhut.
Keskustellaan lopuksi yhdessä. Oliko juoruissa jotain todenperäistä? Mistä syystä huhut olivat lähteneet liikkeelle? Miten huhut saataisiin kumottua? Kerrataan lopuksi, miten asiat oikeasti ovat.
TYHJÄ TUOLI
Asetutaan piiriin tai puoliympyrään ja laitetaan lattian keskelle tyhjä tuoli. Sovitaan kuka opiskeltavaan aiheeseen liittyvä henkilö kuvitteellisesti istuu tuolilla. Tuolille voi asettaa henkilöön liittyvän tavaran roolimerkiksi.
Esitetään kuvitellulle hahmolle erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään käsiteltävän aiheen tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset kyseisen henkilön näkökulmasta. Kuka tahansa piirissä olijoista voi esittää kysymyksen ja siihen voi vastata kuka tahansa. Jatketaan kysymysten ja vastausten tekoa niin kauan, että ollaan saatu riittävästi tietoa. Pyrkikää tekemään tarkkoja kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.
Keskustellaan lopuksi yhdessä, mitä saatiin selville.
Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että joku istuu roolihenkilönä tuolille vastailemaan muiden kysymyksiin roolihenkilön näkökulmasta.
STILL KUVA
Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa opiskeltavasta aiheesta yhden tai useamman still kuvan. Still kuva on kuin pysähtynyt hetki, kyseisestä tilanteesta otettu valokuva. Kuvassa olijat eivät saa puhua eivätkä liikkua.
Kuvat muodostetaan muiden nähtäväksi kukin ryhmä vuorollaan. Muut voivat tarkastella kuvia ja kertoa, mitä niissä näkevät. Mitä ajatuksia kuva herättää käsiteltävästä aiheesta? Muut voivat myös arvailla, mistä tilanteesta kuva on otettu.
Still kuvat voi myös opettajan pyynnöstä laittaa hetkeksi elämään. Mitä tilanteessa olevat tekisivät ja sanoisivat?
KÄÄNTEINEN TARINA
Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.
Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.
Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.
MERKITTÄVÄ KOHTAUS
Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.
Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.
Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.
OPPIAINEET 
Historia
Uskonto / Elämänkatsomustieto
Yhteiskuntaoppi
Ympäristöoppi
Biologia
Maantieto
Terveystieto
Äidinkieli ja kirjallisuus
Vieraat kielet
Fysiikka / Kemia
Opettajan draamapankin aloitussivu
Draamatyöskentely koulussa
Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
Hassuttelua ja ryhmähenkeä
Vastaa