YHTEISKUNTAOPPI

MAINOS

Jaetaan oppilaat sopivan kokoisiin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee itselleen yhden asian opiskeltavasta aiheesta. Valittu aihe voi olla konkreettinen tai abstrakti.

Ryhmät suunnittelevat valitsemalleen aiheelle televisiomainoksen, jonka he esittävät muulle ryhmälle kertoen tai näytellen. Mainoksessa tulee perustella, miksi juuri tämä asia on tärkeä ja miksi se kannattaisi ostaa. Mainoksessa voi vedota katsojien tunteisiin tai käyttää muita mainonnan tehokeinoja.

Suunnitteluajaksi riittää muutama minuutti ja valmiin mainoksen kestoksi puoli minuuttia. Keskustellaan lopuksi, mitä ajatuksia mainokset herättivät käsiteltävästä aiheesta.

KOKOUS

Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ongelma tai ilmiö ja pidetään kokous, jossa tätä asiaa käsittelevät roolihenkilöt. Kokouksen voivat pitää esimerkiksi oppikirjassa esiintyneet henkilöt, aiheeseen liittyvät eri tahojen edustajat tai tilanteen silminnäkijät.

Kokouksessa neuvotellaan eri osapuolten kesken valitusta ongelmasta ja pyritään tekemään jokin päätös asiaan liittyen. Päätös voi olla erilainen, mitä oppikirja ehdottaa. Tämän jälkeen koko ryhmä voi jatkaa keskustelua, miksi tähän päätökseen päädyttiin ja mikä seuraus sillä olisi.

Ryhmän koosta ja aiheesta riippuen kokouksessa voi olla mukana noin viisi henkilöä. Yksi toimii puheenjohtajana. Valitaan esiintyjät, jotka eläytyvät esittämäänsä roolihenkilöön ja hänen näkö-kulmaansa.

Jokaiselle kokousedustajalle voi myös koota taustaryhmän, joka auttaa tarvittaessa keksimään perusteluja.

VAALIT

Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee tai saa opettajalta yhden asian käsiteltävästä aihekokonaisuudesta. Valittu asia voi aiheesta riippuen olla konkreettinen tai abstrakti, tapahtuma, ilmiö, esine, henkilö, tms.

Ryhmät tekevät oman vaalikampanjan, esimerkiksi vaalipuheen tai vaalijulisteen, jossa perustelevat, miksi juuri tämä kyseinen asia on tärkeä ja olennainen asia käsiteltävässä aihekokonaisuudessa.

Vaalikampanjat esitellään muille. Voidaan järjestää myös vaalikeskustelu ja vaalit, joissa äänestetään, mikä esitellyistä asioista olisi kaikista tärkein opiskeltavassa aihekokonaisuudessa.

UUTISET

Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä miettii opiskeltavasta aiheesta muutamia asioita, jotka he muotoilevat uutisotsikoiksi ja lyhyiksi uutisjutuiksi.

Ryhmät esittävät muille oman uutislähetyksensä, jossa uutistenlukija kertoo uutiset. Uutisjutut voidaan esittää näyttelemällä pieni kohtaus aiheesta tai muodostamalla aiheeseen liittyvä still kuva uutistenlukijan viereen.

Uutiset voidaan myös esittää radiouutisina, jotka muut kuuntelevat silmät kiinni.

ROOLIHENKILÖT

Valitaan opiskeltavasta aiheesta yksi tai useampi henkilö. Mietitään yhdessä, mitä henkilöstä tiedetään jo valmiiksi. Tämän jälkeen keksitään lisää asioita, jotka voisivat liittyä valittuun henkilöön ennakkotietojen perusteella. Henkilölle voidaan miettiä myös sopivia ajatuksia ja vuorosanoja.

Jos harjoitus toteutetaan pienemmissä ryhmissä, jokainen ryhmä esittelee oman henkilönsä ja häneen liittyvät asiat muille.

Roolihenkilö voidaan myös piirtää paperille tai hänestä voidaan etsiä sopiva kuva kirjasta tai lehdestä. Joku ryhmästä voi myös eläytyä roolihenkilöksi hyödyntäen rekvisiittaa.

TYHJÄ TUOLI

Asetutaan piiriin tai puoliympyrään ja laitetaan lattian keskelle tyhjä tuoli. Sovitaan kuka opiskeltavaan aiheeseen liittyvä henkilö kuvitteellisesti istuu tuolilla. Tuolille voi asettaa henkilöön liittyvän tavaran roolimerkiksi.

Esitetään kuvitellulle hahmolle erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään käsiteltävän aiheen tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset kyseisen henkilön näkökulmasta. Kuka tahansa piirissä olijoista voi esittää kysymyksen ja siihen voi vastata kuka tahansa. Jatketaan kysymysten ja vastausten tekoa niin kauan, että ollaan saatu riittävästi tietoa. Pyrkikää tekemään tarkkoja kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.

Keskustellaan lopuksi yhdessä, mitä saatiin selville.

Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että joku istuu roolihenkilönä tuolille vastailemaan muiden kysymyksiin roolihenkilön näkökulmasta.

PATSASPUISTO

Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.

Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.

Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.

KÄÄNTEINEN TARINA

Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.

Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.

Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.

 


OPPIAINEET

Historia
Uskonto / Elämänkatsomustieto
Yhteiskuntaoppi
Ympäristöoppi
Biologia
Maantieto
Terveystieto
Äidinkieli ja kirjallisuus
Vieraat kielet
Fysiikka / Kemia

Opettajan draamapankin aloitussivu
Draamatyöskentely koulussa
Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
Hassuttelua ja ryhmähenkeä

 


 

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *