LAHJANANTO
Ollaan piirissä ja sovitaan, kuka aloittaa. Aloittaja keksii opiskeltavasta aiheesta jonkin abstraktin tai konkreettisen asian, jonka antaa eläytyen kuvitteellisena lahjana vasemmalla puolellaan olevalle henkilölle. Lahjan antajan näyttää käsillään ja ilmeillään, minkä muotoinen ja kokoinen lahja on.
Lahjan antaja sanoo: ”Haluan antaa lahjaksi tämän…” täydentäen lauseen opiskeltavaan aiheeseen liittyvällä ja tekemäänsä kuvailuun sopivalla asialla. Lahjan vastaanottaja ottaa kuvitteellisen lahjan vastaan käsillään sellaisena kuin antaja sen hänelle ojentaa. Lahjan saaja sanoo: ”Kiitos, aion käyttää tätä…” täydentäen lauseen sopivalla tavalla opiskeltavaan aiheeseen liittyen.
Tämän jälkeen lahjan saanut antaa jonkin uuden lahjan vasemmalla puolellaan olevalle henkilölle.
ROOLIHENKILÖT
Valitaan oppikirjasta, lehdestä tai muusta kuvasta tai tarinasta yksi tai useampi henkilö. Roolihenkilö voidaan myös piirtää paperille. Joku ryhmästä voi myös eläytyä roolihenkilöksi hyödyntäen rekvisiittaa.
Opiskeltavaan teemaan liittyen nimetään roolihenkilölle luonteenpiirteitä, tunteita, perheenjäseniä, vaatteita, harrastuksia tai keksitään hänelle vuorosanoja, kerrotaan hänen historiastaan tai tulevaisuuden suunnitelmistaan. Jos harjoitus toteutetaan pienemmissä ryhmissä, jokainen ryhmä esittelee oman henkilönsä ja häneen liittyvät asiat muille.
MIELIKUVITUSKONE
Muodostetaan noin viiden hengen ryhmiä. Jokainen ryhmä saa opettajalta aiheen tai valitsee itse jonkin opiskeltavaan aiheeseen liittyvän asian tai teeman.
Ryhmä muodostaa asiaa valmistavan mielikuvituskoneen, jossa jokainen ryhmän jäsen on yksi koneen osa. Jokaisen koneen osan täytyy muodostaa jotakin liikettä ja mahdollisesti myös ääntä. Kone voi valmistaa jotakin konkreettista tai abstraktia asiaa. Opiskeltavasta aiheesta liittyen mielikuvituskone voi esimerkiksi valmistaa johonkin teemaan liittyviä sanoja, prepositioita, lausejärjestystä tai muuta kielioppiin liittyvää asiaa.
Esitetään koneet vuorotellen muille. Opettaja voi leikisti laittaa koneen käyntiin. Muut yrittävät arvata, mitä kone valmistaa tai missä tilanteessa sitä käytetään.
RIKKINÄINEN PUHELIN
Muodostetaan pienissä ryhmissä jonoja. Jonon viimeinen keksii opiskeltavaan aiheeseen liittyvän lauseen, jonka hän kuiskaa edessään olevalle. Tämä kuiskaa kuulemansa lauseen eteenpäin seuraavalle sellaisena kuin sen kuuli. Näin jatketaan koko jono läpi. Jonon ensimmäinen kirjoittaa kuulemansa lauseen paperille.
Lopuksi jokaisen jonon ensimmäinen lukee muille kuulemansa lauseen ääneen. Jonon viimeinen kertoo, oliko lause oikein.
Keskustellaan lopuksi yhdessä, miten lauseet liittyivät opiskeltavaan aiheeseen ja miten ne sanotaan kieliopillisesti oikein.
PATSASPUISTO
Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä muodostaa annetusta aiheesta patsaan. Patsas voi esittää abstraktia tai konkreettista asiaa. Jokaisen ryhmään kuuluvan tulee olla patsaassa mukana. Patsas ei saa liikkua eikä puhua. Ryhmä antaa patsaalle nimen.
Patsaita voidaan tehdä esimerkiksi kolme tai neljä kerrallaan, jolloin muut voivat kierrellä katsomassa patsaita. Patsaisiin ei saa koskea.
Patsaat voidaan tehdä myös niin, että 1 tai 2 henkilöä ryhmästä muotoilee lopusta pikku-ryhmästä patsaan asettelemalla muut ryhmäläiset haluamallaan tavalla esittämään käsiteltävää aihetta. Patsaiden tekijät kiertävät katselemassa valmiita patsaita. Vaihdetaan tämän jälkeen osia ja toteutetaan patsaspuisto uusilla patsailla.
OPPIAINEET 
Historia
Uskonto / Elämänkatsomustieto
Yhteiskuntaoppi
Ympäristöoppi
Biologia
Maantieto
Terveystieto
Äidinkieli ja kirjallisuus
Vieraat kielet
Fysiikka / Kemia
Opettajan draamapankin aloitussivu
Draamatyöskentely koulussa
Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
Hassuttelua ja ryhmähenkeä
Vastaa