REKONSTRUKTIO
Rakennetaan koko ryhmänä käytössä olevaan tilaan jokin opiskeltavaan aiheeseen liittyvä tapahtuma tai tilanne, jossa jokaisella on oma rooli. Roolit jaetaan, valitaan itse tai arvotaan.
Eläydytään muutaman minuutin ajan rooliin ja tilanteeseen herättäen valittu tapahtuma näin uudestaan eloon. Ennen eläytymistä sovitaan, mistä opettajan antamasta merkistä toiminta lopetetaan.
Eläytymistä ennen voidaan sopia erilaisia paikkoja, esimerkiksi missä on tori, satama tai metsä. Sovittuja paikkoja voi myös rakentaa tuoleista tai pöydistä. Lopuksi poistetaan roolit esimerkiksi ravistelemalla käsiä ja jalkoja. Opettaja kysyy jokaiselta: ”Kuka sinä olet?”, johon vastataan omalla nimellä.
Rekonstruktion jälkeen keskustellaan yhdessä. Miltä eläytyminen tuntui? Mitä tapahtui, millaisia toimia roolihenkilöillä oli, mitä huomattiin tapahtuvan?
SILMINNÄKIJÄN HAASTATTELU
Esitetään opiskeltavaan aiheeseen liittyviä erilaisia haastattelutilanteita. Valitaan yksi toimittajaksi ja toinen tai useampi henkilö silminnäkijöiksi, jotka olivat paikalla näkemässä ja kokemassa, mitä tapahtui.
Silminnäkijöitä esittävät oppilaat eläytyvät käsiteltävään aiheeseen ja kuvittelevat olleensa kyseisessä tapahtumassa läsnä. Haastateltavat voivat kertoa tilanteista ja tunnelmista tapahtumapaikalla.
Haastattelija voi kysyä myös, mitä ajatuksia tapahtuma herätti paikalla olleissa, mitä tapahtui, kun tilanne oli ohi, miten tilanne vaikutti silminnäkijöiden elämään jne.
KELAUSNAPPI
Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin tapahtuma. Kerrataan yhdessä, mitä tilanteessa tapahtuu, missä paikassa ollaan ja ketä henkilöitä tai mitä asioita tilanteessa on läsnä. Valitaan esittämään tulevat oppilaat.
Esiintyjät esittävät lyhyesti muulle ryhmälle valitun tilanteen niin kuin se oikeasti tapahtui. Noin puoli minuuttia on hyvä pituus esitykselle.
Yleisöllä on kuvitteellinen kaukosäädin, jolla he voivat kelata tilannetta eteen- tai taaksepäin. Yleisö voi sanoa esimerkiksi: ”kaksi viikkoa aiemmin / juuri ennen tapahtunutta / seuraavana päivänä / vuoden päästä”, jolloin esiintyjät esittävät uuden tilanteen samoilla roolihenkilöillä. Esitykset improvisoidaan.
Pohditaan yhdessä, mitkä asiat muuttuivat tapahtuman jälkeen tai mistä ei tiedetty vielä ennen varsinaista tapahtumaa.
UUTISET
Jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä miettii opiskeltavasta aiheesta muutamia asioita, jotka he muotoilevat uutisotsikoiksi ja lyhyiksi uutisjutuiksi.
Ryhmät esittävät muille oman uutis-lähetyksensä, jossa uutistenlukija kertoo uutiset. Uutisjutut voidaan esittää näyttelemällä pieni kohtaus aiheesta tai muodostamalla aiheeseen liittyvä still kuva uutistenlukijan viereen.
Uutiset voidaan myös esittää radiouutisina, jotka muut kuuntelevat silmät kiinni.
ROOLIHENKILÖT
Valitaan opiskeltavasta aiheesta yksi tai useampi henkilö. Mietitään yhdessä, mitä henkilöstä tiedetään jo valmiiksi. Tämän jälkeen keksitään lisää asioita, jotka voisivat liittyä valittuun henkilöön ennakkotietojen perusteella. Henkilölle voidaan miettiä myös sopivia ajatuksia ja vuorosanoja.
Jos harjoitus toteutetaan pienemmissä ryhmissä, jokainen ryhmä esittelee oman henkilönsä ja häneen liittyvät asiat muille.
Roolihenkilö voidaan myös piirtää paperille tai hänestä voidaan etsiä sopiva kuva kirjasta tai lehdestä. Joku ryhmästä voi myös eläytyä roolihenkilöksi hyödyntäen rekvisiittaa.
TYHJÄ TUOLI
Asetutaan piiriin tai puoliympyrään ja laitetaan lattian keskelle tyhjä tuoli. Sovitaan kuka opiskeltavaan aiheeseen liittyvä henkilö kuvitteellisesti istuu tuolilla. Tuolille voi asettaa henkilöön liittyvän tavaran roolimerkiksi.
Esitetään kuvitellulle hahmolle erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään käsiteltävän aiheen tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset kyseisen henkilön näkökulmasta. Kuka tahansa piirissä olijoista voi esittää kysymyksen ja siihen voi vastata kuka tahansa. Jatketaan kysymysten ja vastausten tekoa niin kauan, että ollaan saatu riittävästi tietoa. Pyrkikää tekemään tarkkoja kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei.
Keskustellaan lopuksi yhdessä, mitä saatiin selville.
Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että joku istuu roolihenkilönä tuolille vastailemaan muiden kysymyksiin roolihenkilön näkökulmasta.
KÄÄNTEINEN TARINA
Valitaan opiskeltavasta aiheesta ensin jokin tapahtuma, ilmiö tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti.
Valmistetaan pienemmissä ryhmissä lyhyt esitys, tarina tai esimerkiksi uutisselostus siitä, kuinka asiat olisivat, jos kyseinen valittu tapahtuma, ilmiö tai kohtaus olisikin tapahtunut käänteisesti. Miten asiat olisivat, jos tapahtumaan liittyvät asiat, roolit ja tilanteet olisivat päinvastoin kuin oikeasti ovat? Mihin kaikkiin asioihin tapahtuma tai ilmiö on vaikuttanut? Jokainen ryhmä voi miettiä esimerkiksi vain yhtä mahdollista muutosta. Käänteistä tarinaa voi liioitella, jolloin ero oikeaan voi olla helpompi huomata.
Käänteiset tarinat kerrotaan tai esitetään muille. Lopuksi kerrataan yhdessä, miten asiat oikeasti ovat.
MERKITTÄVÄ KOHTAUS
Valitaan opiskeltavasta aiheesta jokin ilmiö, tapahtuma tai henkilöiden kohtaaminen. Jos sopivaa valmista kohtausta ei ole, voidaan se hahmotella ensin yhdessä opiskeltavan aiheen teemojen mukaisesti. Kohtauksesta on hyvä yhdessä sopia etukäteen ainakin tapahtumapaikka, muutama roolihenkilö sekä keskeinen tapahtumatilanne.
Esitetään kyseinen kohtaus eri tyyleillä niin, ettei kohtauksen keskeiset sisällöt eli opittavat asiat kuitenkaan muutu. Esitystä ei harjoitella etukäteen, sopiva esityksen pituus on puolesta minuutista minuuttiin.
Tyyleinä voivat olla esimerkiksi komedia, kauhuelokuva, hevikonsertti, ooppera, mykkäfilmi, lastenohjelma, luontodokumentti jne.
OPPIAINEET 
Historia
Uskonto / Elämänkatsomustieto
Yhteiskuntaoppi
Ympäristöoppi
Biologia
Maantieto
Terveystieto
Äidinkieli ja kirjallisuus
Vieraat kielet
Fysiikka / Kemia
Opettajan draamapankin aloitussivu
Draamatyöskentely koulussa
Draamatyöskentely pähkinänkuoressa
Hassuttelua ja ryhmähenkeä