teatteri

Teatterimieli

2013_11_03_4122_1Pidän yrittämisestä. Pidän siitä, että saan itse vaikuttaa työaikoihini, työn sisältöön ja paikkaan, jossa töitä teen. Näiden reilun neljän vuoden aikana, jonka Draamapurkki on ollut olemassa, olen muokannut pienen yritykseni palveluita ja myyntiartikkeleita sellaisiksi, joille on ollut kysyntää ja tarvetta. Vähitellen, kokeillen, pienten ja välillä isompienkin mutkien kautta Draamapurkin sisältö on muotoutunut sellaiseksi kuin se nyt on. Tätä muokkaus- ja kokeilutyötä on luvassa vielä niin kauan kuin yritys on voimissaan. Samalla oma tekemiseni, kokemukseni ja ymmärrykseni draamasta, draaman mahdollisuuksista ja teatterista ylipäätään on kasvanut ja vahvistunut. Siitä pienestä unelmasta, joka minulla oli jo nuorena, on tullut viime vuosina totta.

Etenkin kuluneen syksyn aikana olen saanut monta kertaa iloita siitä, että minulla on tämä itselleni niin rakas ja tärkeä Draamapurkki ja saan monipuolista draamatyötä yrittäjänä tehdä. Silti aika ajoin (etenkin yksin pitkillä automatkoilla) mieleen hiipii ajatus siitä, että olisiko kuitenkin syytä tehdä jotain “oikeaa” ja “tärkeää”. Tuolloin hoen itselleni, että teatteri on tärkeää. Teatteri on oikeaa. Elävällä teatterilla, osallistavalla draamalla, tarinoilla ja saduilla on suuri merkitys. Ne avaavat ovia mielikuvitusmaailmaan, herättelevät ajattelmaan tuttujakin asioita eri näkökulmasta, mahdollistavat elämyksen ja kokemuksen sellaisesta, mihin ei tavallisessa arjessa ole ehkä pääsyä. Ne tuovat esiin erilaisia tunteita, naurua, itkua, yhdessä tekemisen riemua. Jos joku, yksikin ihminen – lapsi tai aikuinen, saa kokea jotain tällaista esityksessäni, työpajassani, koulutuksessani tai draamamateriaalejani käyttäessään, työni ei ole ollut turhaa. Teatteri ja draama ovat ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Ne irrottavat hetkeksi arjesta, niin tekijänsä kuin yleisönkin.

vauvateatteri-peili

Kirjoittanut Leena Ylimäki, 0 kommenttia