Draamatyöskentely on kuin leikkimistä. Mutta ei kuitenkaan vain leikkiä. Draamatyöskentely on yhdessä tekemistä, mutta ei kuitenkaan pelkkää ryhmätyötä. Draamatyöskentely on eläytymistä ja ilmaisutaitoa, mutta ei näyttelemistä. Mitä se sitten oikein on? Hyvä kysymys. Yksinkertaista vastausta onkin hieman hankalampi antaa.
Pienestä purosta mahdollisuuksien mereksi
Draamatyöskentely on kokemusta, aistielämyksiä, näkökulmien tarkastelua, ymmärtämistä, oppimista ja osallistujien kehittymistä esimerkiksi sosiaalisissa taidoissa. Draamatyöskentely on niin laaja käsite, että sitä on vaikea tiivistää yhteen tai kahteen lauseeseen. Se on opetus- ja työskentelymetodi, joka mahdollistaa samassa paketissa kokemukset, toiminnan, tunnetyöskentelyn, taiteellisuuden, aistit, yhdessä tekemisen, keskustelun, oman ilmaisun ja paljon muuta. Se antaa paljon ja enemmänkin, mutta itse asiassa vaatii tekijöiltään vain vähän rohkeutta ja mielikuvitusta.
Kun uskaltautuu kastautua draamatyöskentelyn pieneen puroon, aloittaa siis ihan pienistä ja yksinkertaisista draamaharjoituksista, huomaa puron kohta muuttuvan vuolaaksi virraksi, joka vie mennessään. Ryhmästä syntyy uusia ideoita, jotka vievät toimintaa eteenpäin, osallistujien kyvyt pääsevät eri tavoin esille, toinen tukee toista ja niin edelleen. Eteenpäin menevä virta päätyy lopulta suureen mahdollisuuksien mereen, jossa ideoita ja toimintamahdollisuuuksia riittää loputtomiin. Draamatyöskentely on toimintaa, jota voi hyödyntää missä vain. Se ei rajoitu vain tietyn ikäisille tai tiettyihin aihepiireihin, eikä se kulu loppuun, kun draamatyöskentelyn metodia kerran tai kaksi käyttää.
Ripaus rohkeutta riittää
Draamakasvattajan ei tarvitse olla näyttelijä eikä draamatyöskentely ole osallistujillekaan askel kohti teatterikorkeakoulua. Riittää, että kaikki, niin draamahetken ohjaaja kuin osallistujatkin, ovat mukana omana itsenään. Kaikenlainen oppiminen, ymmärrys ja esimerkiksi vuorovaikutustaitojen kehittyminen perustuu sille pohjalle, joka muodostuu mukana olevista osallistujista ja heidän ideoistaan, väsymyksestään, innostaan, vastahakoisuudestaan, rohkeudestaan, jännityksestään ja mielikuvituksestaan. Ja se draamatyöskentelyssä onkin juuri parasta.
Draamahetket ovat aina erilaisia, aina opitaan jotain, eikä draamahetki koskaan mene hukkaan. Epäonnistuneeksikin koettu tilanne antaa hyvän keskustelupohjan, joka mahdollistaa oppimisen. Tavoitteena kun ei ole saadaa aikaan yleisölle hiottua esitystä, vaan kokemuksia ja siitä kumpuavaa ymmärrystä. Kun toimintatapa tulee tutuksi, alkujännitys pienenee ja on helpompi edetä suuriinkin draamaprosesseihin. Oppimisen mahdollisuudet ovat rajattomat!
Tarvitaan siis vain rohkeutta astua veteen ja sitten annetaan vain virran viedä!
Draamapurkin Vinkkipurkki tarjoaa maksutta monenlaisia vinkkejä draamatyöskentelyyn.
Draamatyöskentelyn perusteisiin pääset kätevästi sisälle tämän Starttipaketin avulla.
Näistä harjoituksista on helppo aloittaa sellaisenkin, jolla ei aiempaa kokemusta draamatyöskentelystä ole.
Kuva: Murupumpula/Kristiina Mäkimattila
